Tekstit

Digitaalinen tarinankerronta koulumaailmassa

Neljännellä luentokerralla tutustuimme digitaaliseen tarinankerrontaan (”Digital storytelling”), joka tarkoittaa yksinkertaisimmillaan digitaalisten välineiden käyttöä tarinankerronnan välineenä. Aihepiirin esittelyn lisäksi pääsimme luennon loppupuolella myös itse myös tuottamaan lyhyitä muutaman minuutin pituisia videoita TouchCast-video-ohjelmistoa käyttäen. Ryhmämme koostuu luokanopettajaopiskelijoista, joten keskustelimme luennolla luonnollisesti digitaalisen tarinankerronnan mahdollisuuksia koulumaailmassa. Näkemyksemme mukaan digitaalinen tarinankerronta on loistava tapa kannustaa oppilaita aktiiviseen tiedon luomiseen ja itsearvioivaan reflektioon myös koulussa, sillä erilaiset yhteisölliset viestintäpalvelut, kuten Snapchat ja Instagram ovat nykyisin kiinteä osa oppilaiden arkipäivää. Suurin osa oppilaista myös joko seuraa tai tuottaa itse julkista videomateriaalia Youtubeen tai muuhun vastaavaan videopalveluun. Miksei tällaista oppilaille arkipäivässä tuttua tarinallist
Lähetä kommentti
Lue lisää

Digitalisaation haasteet viestintävalmiuksien näkökulmasta

Rakkaat kanssabloggarit, Toisen luentokerran aiheena oli informaatioyhteiskunta, digitalisaatio ja oppiminen. Luennolla käsiteltiin digitalisaation seurauksia, digitaalista kuilua eri sukupolvien välillä ja digiajan tuottamia haasteita opetukselle ja oppimiselle. Luennon parikeskustelun aiheena oli ”Millaisia haasteita digitalisaatio tuottaa koulutukselle ja opetukselle?” (Ohessa linkki vastauksiin: https://flinga.fi/s/F5DTNE3 ) Keskusteluista syntyneitä vastauksia pystyy hyvin erittelemään luennolla esitettyyn van Dijkin (2008) kehittämään kolmeen kategoriaan, jotka määrittelevät viestintävalmiuksien omaksumista. Nämä kolme keskeistä tekijää ovat välineet, taidot ja motivaatio. (van Dijk, 2008) Listasin ja lajittelin kysymyksen vastauksia, jotka olivat jaoteltavissa näihin kolmeen viestintävalmiuksien omaksumisen kategoriaan. Esimerkkejä vastauksista esittelen myöhemmin tekstissä. Seuraavaksi avaan hieman taustoja van Dijkin kolmesta viestintävalmiuksien omaksumista määritt
Lähetä kommentti
Lue lisää

Avoimet verkossa toimivat oppimisympäristöt luokanopettajan näkökulmasta

Avoin verkkoympäristö tarkoittaa internetissä toimivaa tiedon- ja sosiaalisen kanssakäymisen kokoontumispaikkaa jonne kaikilla käyttäjillä on vapaa pääsy. Tässä kirjoituksessa mukaan otetaan myös oppimisympäristön käsite, jolloin verkkoympäristö rakentuu jollain tavoin oppimisen ja opettamisen ympärille. Määritelmä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen ja täysin avoimia verkkoympäristöjä on loppujen lopuksi hankalaa keksiä. Tämä blogi on esimerkki avoimesta ympäristöstä: sitä voi lukea kuka tahansa. Toisaalta taas kirjoittaminen ei ole avoinna kaikille. Facebook-ryhmät taas voidaan ajatella puoliavoimiksi ympäristöiksi: tieto on kaikkien Facebook-käyttäjien ja ryhmään kuuluvien saatavilla (jotkut ryhmät ovat luettavissa myös ryhmään kuulumattomille, mutta kirjoittaa voivat vain ryhmän jäsenet). Verkon oppimisympäristöt syntyvät ja kehittyvät tällä hetkellä hurjaa vauhtia, mutta luokanopettajan tulisi mielestämme ainakin vilkaista seuraavia palveluita (ja toki käyttääkin, jos kok
1 kommentti
Lue lisää